Puutarha-alan liiketoimintamalli-innovaatioita etsimässä

Puutarha-alan liiketoimintamalli-innovaatioita etsimässä

Puutarha-alan liiketoimintamalli-innovaatioita etsimässä

Voimakas-hankkeessa tutkitaan puutarha-alan liiketoimintamalli-innovaatioita.Puutarh Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Voimakas-tutkimushankkeessa pyritään löytämään elinvoimaa ja uusia ideoita puutarhasektorin kasvuun ja
uudistumiseen.

Yhtenä mielenkiinnon kohteena hankkeessa on se, miten puutarha-alan yritykset uudistavat liiketoimintamallejaan kilpailun, uuden teknologisten mahdollisuuksien ja muuttuvien kulutustottumuksien seurauksena. Samalla pureudutaan siihen, mitkä tekijät estävät tai vaikeuttavat yritysten liiketoimintamallien uudistamista.

Puutarha-alan yritysten liiketoimintamalli-innovaatioihin perehdytään valitsemalla mielenkiintoisia yrityksiä tapaustutkimuskohteiksi. Tapaustutkimuksesta julkaistaan raportti, jossa käsitellään yritysten liiketoimintamalleja ja niihin liittyviä muutoksia sekä liiketoimintainnovaatioiden ajureita ja esteitä. Tutkimusaineisto käsitellään luottamuksellisesti ilman, että haastateltavien tai yritysten nimiä paljastetaan. Jos haluat mukaan tutkimukseen tai lisätietoja, älä epäröi ottaa yhteyttä. voimakas@utu.fi

Mitä liiketoimintamalli-innovaatioilla oikein tarkoitetaan?

Liiketoimintamalli-innovaatioilla (business model innovation) tarkoitetaan yksinkertaisesti niitä muutoksia, joita yritys onnistuu tekemään liiketoimintamalliinsa, eli siihen, miten yritys harjoittaa liiketoimintaa, luo arvoa asiakkailleen ja tavoittaa siitä osansa. Liiketoimintamalli (business model) voidaan hahmottaa koostuvan eri osa-alueista (esim. business model canvas).

Kanvas-suomeksi

Kuva 1. Liiketoimintamalli ja sen osa-alueet Osterwalder ja Pigneurin (2010) mukaan

Liiketoimintamalli kertoo, miten yritys luo ja jakaa arvoa ja toisaalta tavoittaa itse osan loumastaan arvosta. Liiketoimintamallin osa-alueet muodostavat kolme toisiinsa sidoksissa olevaa kokonaisuutta: 1) arvolupausmalli (value proposition model), 2) tuote/ratkaisumalli (solution model), 3) ansainta- ja kustannusmalli (revenue and cost model). Arvolupaus liittyy ennen kaikkea asiakkaaseen ja siihen, minkä ongelman, minkälaisella arvolupauksella ja mitä kohderyhmää yritys tavoittelee. Arvolupauksen toteuttamiseen liittyy myös asiakassuhteen ylläpito ja ne kanavat, joita myöten yritysksen tuottama arvo jaetaan asiakkaille. Arvon synnyttämiseen yritysten tarvitsee tuotteen tai palvelun, jonka luominen vaatii organisaatio- ja tuotantorakenteen. Liiketoimintamallin tuotantorakenne muodostuu tärkeimmistä osaamis- sekä muista resursseista, toiminta- tai tuotantomallista ja yhteistyöverkostosta. Liiketoimintamallin kokonaisuuden kannalta keskeisessä asemassa on myös ansaintamalli, eli se mistä ja miten tulot yritykselle tulevat. Usein merkittävät liiketoimintamalli-innovaatiot syntyvät kekseliäisen ansaintamalli- ja jakelukanavauudistusten kautta. Erilaiset internetiä hyödyntävät tuotteet ja palvelut ovat tästä hyvä esimerkki.

Miten liiketoimintamalli-innovaatioita sitten syntyy?

Liiketoimintamalli-innovaatioita voi pyrkiä kehittämään systemaattisesti - kuten mitä tahansa uusia tuotteita tai tuotantoteknologioita. Toisinaan koko liiketoimintalogiikan uudistavat innovaatiot syntyvät sattumalta osana muuta kehitystoimintaa. Liiketoimintainnovaatiot usein rakentuvat jonkin liiketoimintamallin osa-alueen merkittävään uudistukseen, jonka muutokset heijastuvat koko yrityksen toimintaan.

Kuva 2. Rakenna-mittaa-opi (sov. Eric Ries 2011)

Kuva 2. Rakenna-mittaa-opi (sov. Eric Ries 2011)

Viime vuosina liiketoiminnan kehittämisessä on suosiota saavuttanut niin sanottu lean-menetelmä. Sen ytimessä on build-measure-learn -periaate, jonka mukaan liiketoimintaa kehittäessä tulee lähteä liikkeelle kokeilemalla, toteuttaa ensin kevyesti, mitata systemaattisesti ja oppia kokemuksista (Eric Ries 2011). Tärkeää on aina muodostaa omista oletuksista (kuluttaja haluavat amppelikukkia!) testattavia hypoteeseja, joita sitten käytännössä erilaisilla asetelmilla koettelee.

Lean-periaatteen mukaan kehittäminen tulee kohdistua aina siihen liiketoimintamallin osa-alueeseen, joka on menestyksen kannalta riskialtteinta. Samalla menetelmät, joilla hypoteeseja testata, tulisi olla mahdollisimman resurssitehokkaita. Esimerkkinä vaikkapa popup-myymälän hyödyntäminen vähittäiskauppamallin testaamisessa.

Liiketoimintamalli-innovaation kehittämisessä on kolme vaihetta, jotka start up -guru Steve Blank (2012) jakaa seuraavalla tavalla:problem/solution fit - product/market fit - scaling. Ensimmäisessä vaiheessa, ongleman ja ratkaisun yhteensovittaminen, pyritään tehokkaasti eli pienimmillä mahdollisilla investoinneilla selvittämään, onko kehitettävä idea toteutuskelpoinen. Tämä tapahtuu yksinkertaisimmillaan haastattelemalla potentiaalisia asiakkaita tai luomalla testiversio palvelusta tai tuoteesta, jonka perusteella omia oletuksia testataan. Soveltamalla rakenna-mittaa-opi -mallia, idea ja oletukset jalostuvat eteenpäin. Seuravassa vaiheessa, tuotteen ja markkinan yhteensovittaminen, rakennetaan tuote ensimmäiselle kohderyhmälle, yleensä niin sanotuille aikaisille omaksujille, tavoitteena selvittää, onko markkinoilla todellisuudessa riittävä kysyntä. Jos ensimmäinen kohderyhmän osalta tuote täyttää odotukset, voidaan siirtyä kolmanteen vaiheeseen eli liiketoiminnan skaalaamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin kasvattamista sekä tuotannon laajentamista taloudellisesti tehokkaaseen mittaan.

Esimerkki liiketoimintamalli-innovaatiosta puutarha-alalla:

Ohessa liiketoimintamallikehikon avulla yksinkertaistaen kuvattu liiketoimintainnovaatio, jossa pienestä taimi- ruukkukasvikauppiaasta muuntauduttiin kansallisen tason amppelituottajaksi. Vaalean punaisella kuvattu tilanne ennen muutosta ja sinisellä liiketoimintainnovaation lopputulos.
 Kuva 3. Liiketoimintamalli-innovaatio kehikkoon kuvattuna (klikkaa kuva suuremmaksi)


Kuva 3. Liiketoimintamalli-innovaatio kehikkoon kuvattuna (klikkaa kuva suuremmaksi)

Kuva 4. Liiketoimintamalli-innovaatiolla paikallisesta taimikauppiaasta kansalliseksi amppelituottajaksi.

Kuva 4. Liiketoimintamalli-innovaatiolla paikallisesta taimikauppiaasta kansalliseksi amppelituottajaksi.

Mikko Pohjola, Julius Pamppunen, Kari Jokinen ja Voimakas-hankkeen tutkimusryhmä (Ensimmäiseksi julkaistu CCR Tutkimuspalveluiden blogissa)

Kiinnostaako liiketoiminnan kehittäminen? Tule mukaan Lepaalle!

Voimakas-hanke esittäytyy Lepaan puutarhanäyttelyssä 13.-15.8.2015. Näyttelyssä puutarhayrittäjät saavat tutustua uusiin liiketoiminnan mallintamisen työkaluihin. Niiden avulla voi selvittää, miten tuotantoa tulisi jatkossa suunnata. Lisäksi toteutamme Lepaalla kyselyn! Puutarhayrittäjiltä kerätään lisäksi näkemyksiä muun muassa tuotteiden tulevista jakelukanavista, yhteistyöstä ja investointihalukkuudesta.

Tule tutustumaan liiketoimintamalliajatteluun tai kertomaan oma esimerkkisi puutarha-alan liiketoimintamalli-innovaatiosta!

Lisätietoja näyttelystä:

http://www.luke.fi/uutinen/lepaa-2015-luonnonvarakeskuksen-osastolta-apua-yritystoiminnan-kehittamiseen-lannoittamiseen-ja-kasvintuhoojien-torjuntaan/
------------------------------------------------------------
Voimakas - elinvoimaa puutarhasektorin uudistumiseen ja kasvuun on Yrjö ja Maiju Rikalan Puutarhasäätiön rahoittama tutkimushanke, joka toteutetaan Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.Lisätietoja:
Kari Jokinen, kari.jokinen@luke.fi, p. 050 408 3042
Mikko Pohjola, mikko.pohjla@utu.fi, p. 041 437 2044