Onko sukupolvenvaihdos pienen perheyrityksen mahdollisuus?

Onko sukupolvenvaihdos pienen perheyrityksen mahdollisuus?

Onko sukupolvenvaihdos pienen perheyrityksen mahdollisuus?

family-451358_1280 

Suomessa oli vuonna 2014 Luken tilaston mukaan 1489 avomaan puutarhatuotannon yritystä ja 886 kasvihuoneyritystä. MYEL:n luopumistuelle siirtyy vuosittain 20 - 40 puutarhatilan yrittäjät ja lisäksi kasvihuoneyrityksissä tehdään vuosittain suunnilleen sama määrä sukupolvenvaihdoksia.

Onnistunut yrityksen sukupolvenvaihdos edellyttää, että:

  1. Yrityksellä on luopuja, joka haluaa luovuttaa vastuun ja vallan.
  2. Yrityksellä tulee myös olla jatkaja, joka haluaa ja pystyy ottamaan vastuun ja vallan.
  3. Yrityksellä on edellytykset kannattavaan toimintaan.

 

Muuttuvatko roolit?

Onnistuessaan sukupolvenvaihdos tuo uutta virtaa yritystoimintaan. Parhaimmillaan luopuja saattelee jatkajan yrityksen kapteeniksi tarjoten omaa kokemustaan ja hiljaistakin tietoaan nuoremman sukupolven tueksi. Monet kertomukset onnistuneista sukupolvenvaihdoksista kuvaavat vuosien prosessia, jossa vähitellen kasvetaan uusiin rooleihin: luopuja ensin konsultiksi ja kun aika on kypsä, hän vetäytyy sivuun omista uusista mahdollisuuksistaan innostuneena. Fiksu jatkaja tuo yritykseen omista kokemuksistaan ja koulutuksestaan keräämäänsä osaamista, jota hän muokkaa yrityksen tarpeisiin luopujan kokemuksia hyödyntäen. Kauppakirjan allekirjoitus määrittää juridisen vastuun ja oikeuksien siirtymisen. Johtajuus siirtyy vain jos se halutaan siirtää. Ainoa toimiva keino johtajuuden siirtämiseen on osapuolten vuorovaikutus.

johtajuus

Muuttuuko toiminta?

Sukupolvenvaihdos on hyvä mahdollisuus käynnistää yrityksen liiketoiminnan muutos. Jokainen johtaa omalla persoonallaan. Yrityksen henkilöstöllä, asiakkailla ja sidosryhmillä on kokemus johtajan tavasta toimia. Johtajan vaihtuminen synnyttää odotuksen; mitä uutta?

Tuo odotus on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää hyväkseen. Ei hosuen. Ei muutosta itseisarvona, vaan johtajuuden siirtämisen tuloksena valmisteltujen havaintojen perusteella. Pienessä perheyrityksessä prosessit muistuttavat johtajan persoonaa: kun yritys ja sen johtaja ”sopivat yhteen”, on todennäköistä että työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja sitä kautta myös taloudellinen tulos paranevat.

Entä jos spv on menetetty mahdollisuus?

Jos luopuja ei osaa luovuttaa hallitusti, jatkaja ei pysty tarttumaan ohjaksiin tai yrityksellä ei ole edellytyksiä kannattavaan toimintaan toteutettavissa olevin järjestelyin, sukupolvenvaihdoksen seurauksena on katkeroitunut ja ylivelkainen yrittäjä sekä luopuja, joka menettäessään elämänsä tarkoituksen onnistuu syövyttämään perheen yhteisöllisyyden ja jatkajan motivaation. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota myös muutoksen ulkoisiin vaikutuksiin: veroseuraamuksiin luopujalle ja jatkajalle, rahoituksen järjestämiseen, eläketurvaan ja erilaisiin sopimuksiin. Ulkopuoliset asiantuntijat osaavat neuvoa näissä asioissa. Useimmat sukupolvenvaihdoksen toteutuksen ulkoiset tekijät perustuvat lainsäädäntöön ja niiden vaikutukset voidaan optimoida. Ulkoisten seikkojen optimoinnilla ei voida kuitenkaan synnyttää innostunutta yrittäjää, kehittyvää yritystä ja onnellista luopujaa, ellei luopuja halua luovuttaa ja jatkaja halua ottaa vastuuta.

Mitkä tekijät vaikuttavat jatkajan liiketoiminnan onnistumiseen?

Yllä olevat ajatukset perustuvat keskusteluihin maaseudun pienten perheyritysten jatkajien ja luopujien kanssa. Havainnot liittyvät pääasiassa maatilojen sukupolvenvaihdoksiin, mutta samat ilmiöt voivat ilmetä kaikessa sellaisessa yritystoiminnassa, jossa tunnusomaista on toiminnan pysyvyys, perheen ja suvun odotukset sekä tuottoihin nähden runsas pääoman sitoutuminen. Selvitän Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle tehtävässä pro gradu –tutkielmassani johtajuusperinteen vaikutusta maatilojen liiketoimintamallien muutoksiin sukupolvenvaihdoksen seurauksena. Voimakas- hanke tarjoaa mahdollisuuden selvittää aihetta puutarhayrityksissä.

Lisätietoja: Hilkka Halla, hilkka.halla@utu.fi. Puhelin 044-2937535

 

Voimakas - elinvoimaa puutarhasektorin uudistumiseen ja kasvuun on Yrjö ja Maiju Rikalan Puutarhasäätiön rahoittama tutkimushanke, joka toteutetaan Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.