Lähiruokaa kaupungista- onko kaupunkiviljely bisnestä vai sosiaalista toimintaa?

Lähiruokaa kaupungista- onko kaupunkiviljely bisnestä vai sosiaalista toimintaa?

Lähiruokaa kaupungista- onko kaupunkiviljely bisnestä vai sosiaalista toimintaa?

Kaupunkiviljelyllä on monia ulottuvuuksia

Maailmaa muokkaavat erilaiset ajurit, joista keskeisiä ovat voimakas kaupungistuminen, tarve hyvinvointiin, yhteisöjen sopeutuminen ekologisiin rajoihin ja digitalisaation vahvistuminen.

Muutokset tarjonnevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös puutarha-alan yrityksille ja mahdollisesti lisäävät ammattimaista kaupunkiviljelyä. Mahdollisesti yrtit, idut, salaatit, mizunat, wasabit ja monet muut vihannekset tuotetaan ympäri vuoden kussakin kaupunginosassa suoraan kuluttajille ja lähiseudun ravintoloille.

Tuotannollisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiviljelyyn liittyy sekä ekologisia, taloudellisia että sosiaalisia näkökulmia.  Paikallisen väestön ravitsemusosaamista ja ruokaturvaa voidaan kehittää, kun ruokaa tuotetaan lähellä jokapäiväistä asuinympäristössä.

Ruoan tuottamisella on myös suuri kasvatuksellinen merkitys.  Viljelyyn paneutuminen jo nuorena herättää elämyksen kasvun ihmeestä, opettaa arvostamaan ruokaa ja sen alkuperää.  Parhaimmallaan ruoan arvostus vähentää jopa meitä kaikkia riivaavaa ruokahävikkiä ja siten säästää arvokkaita tuotantoresursseja.

Erikoistutkija Kari Jokinen Luonnonvarakeskuksesta piti Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnassa 2.6.2016 esityksen ”Kaupunkiviljely 2025, liiketoimintaa vai harrastusta?”.

Esitys löytyy tästä linkistä. KaupunkiviljelyJokinenHämeenlinna02062016