Tietoa marjojen ja hedelmien tuotannosta Suomessa

Tietoa marjojen ja hedelmien tuotannosta Suomessa

Tietoa marjojen ja hedelmien tuotannosta Suomessa

Mansikka on kuluttajan ykkönen

Marjat ja hedelmät vastaavat seitsemäsosasta Suomen puutarhatuotannon arvosta ja 30 % avomaantuotannon arvosta. Mansikka on Suomen peltojen eniten tuotettu marja; 80 % kaikesta kotimaisesta marja- ja hedelmän tuotannosta on mansikkaa. Tähän asti mansikat on viljelty ulkona pellolla, mutta tuoreen mansikan saatavuuden parantamiseksi tuotantoa on siirretty kasvihuoneisiin ja vastaaviin kevyempiin rakennelmiin. Marjatilojenkin määrä on voimakkaasti laskenut ja toimivat yritykset ovat kasvaneet. Edelleen marjanviljely-yritykset ovat valtaosin pieniä. 1800 marjatilasta vain n. 150 marja-ala on yli 10 hehtaaria.  Vuonna 2013 keskimääräinen mansikka-ala oli kolme hehtaaria.  Suurimmat tilat olivat Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Mansikka-alasta 4 % on luomutuotannossa.

marjanviljelyalatPinta-alallisesti toiseksi suurin marjakasvi oli mustaherukka, jota tuotettiin erityisesti Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vadelman tuotanto ja kysyntä ovat kasvaneet. Omenanviljely on keskittynyt Ahvenanmaalle ja aivan eteläiseen Suomeen. Kaikkiaan omenaa viljellään maassamme alle 700 hehtaaria. Kuluttajan saatavilla kotimaista omenaa on ollut lähinnä vain satokauden aikana, mutta varastoinnin kehittyessä myyntiaika jatkuu pidemmälle syksyyn. Luomutuotannon osuus omenasta on samaa suuruusluokkaa kuin mansikallakin, mutta kotimaista luomuna viljeltyä mustaherukkaa kuluttajan on todennäköisempää löytää.

Kulutus kasvaa

Marjojen ja hedelmien kulutus on kasvanut. Kysyntään vastatakseen kauppa on laajentanut erityisesti tuontihedelmien valikoimaa. Tuonti on kasvanut, mutta suhteellisesti enemmän kasvaa kotimaisten marjojen vienti ulkomaille, vaikka se vielä onkin vähäistä keskittyen erikoistuotteisiin ja kanaviin. Kotimainen elintarvikkeiden jalostus käyttää pääosin tuontimarjoja- ja hedelmiä. Mansikan kotimaisuusaste oli vuonna 2015 Tullin ja Luonnonvarakeskuksen mukaan 87 %. Kaikkien hedelmien osalta omavaraisuus oli vain 2%.

Haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kannattava marja- ja hedelmäntuotanto edellyttää pohjoisissa viljelyoloissamme yrittäjiltä vahvaa osaamista. Sadot ovat pienempiä kuin Euroopan muissa tuottajamaissa. Työvoiman saanti ja siihen liittyvä byrokratia työllistävät.Satotasoja alentavat epäsuotuisien säiden lisäksi taudit, tuholaiset ja viljelykiertoon tarvittavan pellon vähäisyys. Alan myyntikanavat eivät näihin päiviin asti välttämättä ole onnistuneet sesonkien hyödyntämisessä ja markkinoinnin mahdollisuuksissa on vielä kehittämisen varaa. Kuluttajien ostokäyttäytymisen muuttuminen kotisäilönnästä valmiiksi säilöttyjen tai pakastettujen raaka-aineiden käyttöön luo mahdollisuuksia uusille toimintamalleille. Digitalisaatio avaa ovet uusiin kauppapaikkoihin ja verkostoihin. Kesän lämpötilan nouseminen voi jatkossa haitata laadukkaan mansikan viljelyä Keski-Euroopassa ja näin luoda uusia markkinoita tuotannolle Suomessa.

Lähteet ja lisätietoja:

Tike Puutarhatilastot 2013

Puutarha & Kauppa 7/2016

Puutarhaliitto

 Luke puutarhatilasto 2014 

Professori Saila Karhu, saila.karhu@luke.fi 0295326214, erikoistutkija Kari Jokinen, kari.jokinen@luke.fi, puh. 029 532 6177, projektitutkija Hilkka Halla, hilkka.halla@utu.fi 044- 2937535