Tältä näyttää puutarha-ala 2050

Tältä näyttää puutarha-ala 2050

Tältä näyttää puutarha-ala 2050

Voimakkaasti puutarha-alan tulevaisuuteen 2050

Tulevaisuuden ennakoinnissa aikajänne asetetaan monesti kauas tulevaisuuteen, jotta nykytilanne ei rajoittaisi ennakointiajattelua ja -työtä. Voimakas -hankkeessa toteutetaan kolmiosainen tulevaisuusverstasprosessi, jossa tehdään aikaloikka vuoteen 2050. Jatkoverstaassa puutarha-alan yrittäjät ja muut toimijat työstivät rakentamisen-, energia-, teknologia-, elintarviketeollisuuden, terveys- ja hyvinvointipalvelujen, rahoitus-, peli- ja tietoturvan asiantuntijoiden kanssa ensimmäisessä verstaassa syntyneitä ideoita. Miltä näyttää puutarhasektori vuonna 2050?

Teemapuutarhat hyvinvoinnin edistäjänä

Terveyteen, hyvinvointiin, ympäristön puhdistamiseen ja viherrakentamiseen suunnattuina tuotteina ideoitiin täsmä- ja teemapuutarhoja, joissa tarjotaan terapiaa, rauhoittumista, ikuista kesää tai toimintaa ja fantasioita. Puutarhat voivat olla puistoja, metsiä, kaupunginosia tai ne voidaan rakentaa jo olemassa olevan infran sisälle esimerkiksi rakennuksiin. Ne voivat olla myös siirrettäviä ja erilaisille käyttäjäryhmille räätälöityjä sosiaalisen elämän alustoja tai vaikkapa paikka sokkotreffeille. garage-1149542__340

Täsmä- ja teemapuutarhojen kehittämiseen tarvitaan viheralan lisäksi eri alojen yhteistä palvelumuotoilua ravintola-alasta terveydenhuoltoon. Teemapuutarhat nähtiin yksityisenä palveluliiketoimintana, jossa voidaan hyödyntää palveluseteleitä ja palveluja voi saada myös lääkärin reseptillä.

Teemapuutarhojen toimintaperiaatteena olisivat innohubit, joissa innostuneet vetäjät ja eri alojen osaajat voisivat kohdata ja tehdä pilotteja. Innohubit auttaisivat puutarha-alaa hyödyntämään uutta teknologiaa. Teemapuutarhojen kehitystyö edellyttää verkostoa ja myös poliittista vaikuttamista sillä esimerkiksi kaavoitus on iso haaste.

Vihertilat rakennusten korvaajina

Yhdessä tulevaisuuskuvassa pohdittiin seinien ja infrastruktuurin poistamista, uusia liikkumisen tapoja ilman infraa sekä vaihtoehtoja rakennuksille. Vihertilaa voitaisiin kehittää kokeillen ja lopuksi myös kopioida ja tehdä siitä vientituote.  Viime vaiheessa vihertila rakennetaan ilman rakennusta, jolloin alun alkaen rakennetaan uudenlainen ympäristö. Pilottina voisi olla esimerkiksi koulun piha, jota kehitetään erilaisiksi biotoopeiksi.  Sisätilat rakennetaan kokonaan vihertiloiksi ja lopuksi seinät voisi poistaa. Tulevaisuuskuvassa viheralaan yhdistettiin lisäksi virtuaalisuutta, kuten puhuvia vaatteita tai muuta lisättyä todellisuutta esimerkiksi älyvaatteita tai itsevalaisevia kasveja. Korkean teknologian voi siis yhdistää myös permakulttuuriin eli kokonaisvaltaiseen suunnittelufilosofiaan, joka kattaa puutarhan, arkkitehtuurin, ekologian, jopa rahanhallinnan ja yhteisösuunnittelun.

Energiaa keräävät kasvit

Uuden teknologian hyödyntämistä pohtineen ryhmän tärkeimmäksi teemaksi nousi aurinkoenergian hyödyntäminen kasvintuotantomenetelmällä, joka hyödyntää auringonvaloa vähintään 50-prosenttisesti. Kokonaienergy-755834__340shyötysuhdetavoite voisi olla vähintään 75 % auringonvalosta, jos myös hukkaenergia hyödynnetään.

Tulevaisuuskuvassa puutarha tai kasvit keräävät energian aurinkopaneelien sijaan esimerkiksi virasto- ja liikekiinteistöjen katoilla. Lisäksi voidaan tuottaa biomassaa, kuten levää vesiviljelyn tms. avulla. Energian lisäksi kuluttajat voivat sivutuotteina saada tuoretta ruokaa, kukkia ja muuta.

Puutarhan kautta sidottava aurinkoenergia edellyttää ammattiviljelijöiden ja kaupunkiviljelijöiden sekä kaupunkien, kuntien ja taloyhtiöiden yhteistyötä. Puutarha- ja viheralan lisäksi mukaan tarvitaan myös teknologia- ja energia-alan yrityksiä sekä riskirahoittajia tai joukkorahoitusta. Tulevaisuuskuvan toteuttaminen edellyttää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä suljettujen järjestelmien pilotointia ja myös hajautetun energiatuotannon tukemista. Verkostoitumisen, viestinnän sekä myös tutkimuksen, kehittämisen ja pilotoinnin käynnistämiseen ja koordinoimiseen ehdotettiin informaatioyksikön perustamista.

Uudet talouden mallit ja tuottaja-kuluttaja yhteistyötä

Tulevaisuustyössä pohdittiin myös uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja. Tällä hetkellä rahoitusta ohjaa voiton maksimointi. Tämä ajattelu pitäisi muuttaa ja uudeksi tavoitteeksi on asetettava hyvinvoinnin maksimoiminen.

Keskeiseksi nousi myös tuottajan ja kuluttajan roolien hämärtyminen. Tarvitaan läpinäkyvää ruuantuotantoa sekä omavaraisia alueita, joissa energia ja ravinteet kiertävät. Toimenpiteiksi ehdotettiin tuottaja-kuluttaja yhteistyön tiivistämiseen liittyviä kokeiluja, kuten esimerkiksi yhteisiä yrityksiä. Olemassa olevia toimintamalleja, esim. REKO-lähiruokarengastoimintaa voisi kehittää edelleen. Myös paikallisenergian, energiakierron ja ylipäätään uuden teknologian kokeiluihin tulisi kannustaa.

Monimuotoinen kaupunkiviljely, kiertotalous ja palvelut

roof-terrace-1423897_640-rsMonimuotoisen kaupunkiviljelyn ajureina nähtiin energia- ja jätekierron tarve sekä toisaalta kaupunkimaiseen elämäntyyliin liittyvä palveluntarve. Tältä pohjalta kehitettiin tulevaisuuskuva kaupunkiviljelypalvelut-järjestelmästä. Asiakkaita, ja saman aikaan myös palvelun tuottajia, voivat olla yritykset, taloyhtiöt ja ihmiset kaupungeissa ja maaseudulla.

Tämä tulevaisuuskuva merkitsee teknologisia ratkaisuja esimerkiksi kerrostalojen rakentamisessa:   Kuivakäymälöitä, jotka on yhdistetty energia- ja jätekiertoon. Tarvitaan myös uudenlaista puutarha- ja palvelualan osaamista. Järjestelmät voivat hyödyntää myös aurinkoenergiaa. Palvelut synnyttävät uutta työtä ja työpaikkoja taloyhtiöihin tai vapaa-ajanasuntoihin. Ylipäätään kodin-, talon- ja puutarhanhoitopalvelun tarve voi kasvaa ikääntymisen, sairauksien, kiireen ja mukavuudenhalun tai jopa eräänlaisen uusavuttomuuden kautta. Mökin tai omakotitalon omistajista kaikki eivät välttämättä osaa itse tehdä kunnossapito- ja korjaustöitä.

Energiatehokkaat kasvitehtaat

Kasvitehtaassa tehdään kerrosviljelyä pitkälti robotisoidulla liukuhihnatuotannolla. Tuotanto tapahtuu keinovalolla, josta otetaan energia talteen. Myös kasvin haihdutuksen tuottamasta kosteudesta voidaan ottaa energia talteen. Tällainen kasvitehdas on hyvin energiatehokas. Tuotantokasveina voisivat olla kaikki ne kasvit, mitä nykyisinkin kasvatetaan kasvihuoneissa ja avomaalla sekä marjat, hedelmät ja levät. Asiakkaina ovat urbaanit kasvukeskusten asukkaat. Tuotteet tarjottaisiin noutopisteissä tai kotiinkuljetuksena nettikaupan kautta. Uutena ammattikuntana löydettiin IT-puutarhainsinööri, jonka toimenkuvassa alkutuotanto kohtaa robotiikan ja IT-osaamisen. Myös ennakkoluulottomia rahoittajia sekä markkinoinnin, kaupallistamisen ja suunnittelun asiantuntijoita tarvitaan.

Lopuksi

Tulevaisuuden tuotteet ja toimintamallit edellyttävät vanhojen ja uusien taitojen ja osaamisen yhdistymistä. Tulevaisuuskuvien perusviesteinä oli tuottajien ja kuluttajien roolien hämärtyminen sekä varsin erilaisten osaamisalueiden yhteen saattaminen uusien tuotteiden ja toimintamallien suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Toimenpiteissä korostuivat innohubit, fyysiset ja virtuaaliset alustat, joilla erilaiset toimijat voidaan saattaa yhteen. Kokeiluja ja pilotteja tarvitaan asioiden edistämiseksi ja konkretisoimiseksi. Myös näkemykset kaupunkiviljelyn työllistävyydestä ja uusista ammateista antavat välähdyksiä mahdollisista tulevaisuuksista puutarha-alalla.

Lisää tietoa tulevaisuusverstaiden tuloksista löydät raportista: http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/eTutu_5-2016.pdf

Tämän blogin kirjoitti Riikka Saarimaa, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö.  riikka.saarimaa@utu.fi, puh. 02 333 9615. 

 

1 Comments

  1. Kari Jokinen
    11.10.2016 at 4:40 pm
    Reply

    Onko tulevaisuudentutkijoilla käsitystä ja esimerkkejä siitä, miten menneisyydessä rakennetut erilaiset tulevaisuuden kuvat ovat toteutuneet? Johtaako esimerkiksi hyvä visio hiljalleen ja pienten askelten kautta sen realisoitumiseen?

Leave a Comment

*