Reko tukee pienyrittäjyyttä

Reko tukee pienyrittäjyyttä

Reko tukee pienyrittäjyyttä

Pienyritykset ovat maaseudun elinvoimaisuuden perusta. Ne tuovat maaseudulle työpaikkoja ja tätä kautta asukkaita mahdollistaen samalla palveluiden säilymisen. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen on tärkeää muillekin kuin maaseudun asukkaille, sillä tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa pitää Suomen maaseudun asuttuna. Jotta yritykset pysyisivät maaseudulla, on niiden toiminnan oltava kannattavaa, kuten millä tahansa muullakin yrityksellä. Näin ei kuitenkaan ole maatalousyritysten kohdalla viime vuosina ollut, sillä niiden kannattavuus on heikentynyt huomattavasti.

Kyse ei kuitenkaan ole kysynnän puutteesta, vaan päinvastoin viimeaikaiset kulutustrendit suosivat lähellä tuotettua aitoa ja puhdasta ruokaa. Lähiruoalle siis löytyy kysyntää. Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ruoan tuottajille. Moni tuottaja pitääkin omaa tilamyymälää, josta kuluttaja voi ostaa tilan tuotteita suoraan ilman välikäsiä. Usein ongelmaksi kuitenkin muodostuvat pitkät välimatkat. Kuluttajalla ei ole mahdollisuutta tai halua ajaa pitkiä matkoja ostamaan ruokaa. Reko-lähiruokarinki pyrkii tarjoamaan ratkaisun tähän ongelmaan tuomalla tuottajan lähemmäksi kuluttajaa.

Rekosta haetaan lisämyyntiä ja asiakaspalautetta

Helmikuussa 2017 toteutetun Reko-tuottajille suunnatun kyselyn tulokset kertovat Rekon olevan tärkeä myyntikanava erityisesti pienille yrityksille. Joka neljäs kyselyyn vastannut pitää Rekoa yrityksensä tärkeimpänä myyntikanavana. Monelle pienelle tai vasta toimintaansa aloittelevalle yritykselle Reko saattaakin olla ainoa mahdollinen myyntikanava. Pienen yrityksen markkinoille pääsyä hankaloittavat usein mm. lainsäädäntö ja resurssien vähäisyys. Itsestään selvää myynnin kannattavuus ei Rekossakaan toki ole, sillä kuljetuskustannukset haukkaavat suuren osan tuotoista. Kyselyyn vastanneet tuottajat ajavat normaalina jakopäivänä keskimäärin 85 kilometriä. Kannattavuus vaihteleekin myytävien tuotteiden mukaan. Kalliimpien tuotteiden kuten lihan ja kalan myynti on helpompaa saada kannattavaksi kuin esimerkiksi edullisempien puutarhatuotteiden, mikäli myyntimäärät jäävät alhaisiksi.

Reko toimii mainiona markkinointikanavana suuremmillekin yrityksille. Rekossa on mahdollista tehdä pienimuotoisia tuotekokeiluja ilman suuria investointeja ja riskejä. Asiakaspalaute saadaan suoraan kuluttajilta kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa eikä sitä tarvitse erikseen jälkikäteen kerätä. Tärkeimmäksi syyksi Rekossa myymiselle tuottajat nostavat halun myydä suoraan kuluttajalle. Yrittäjät haluavat kohdata asiakkaan kasvokkain ja tarjota henkilökohtaista palvelua sekä tuoreita ja laadukkaita tuotteita kuluttajalle. Lisäksi Rekosta haetaan lisämyyntiä ja parempaa katetta tuotteille.  Kuten kuluttajillakin, monella tuottajalla taustalla vaikuttaa oma ideologia ympäristöystävällisestä tuotannosta ja puhtaasta ruoasta.

Miltä näyttää Rekon tulevaisuus?

Alkuinnostuksen jälkeen vaikuttaa siltä, että kaupanteko Rekossa on hiipumaan päin. Ohimenevä trendi Reko ei tehdyn kyselyn perusteella kuitenkaan ole, sillä lähes jokainen kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo pitää Reko-myyntinsä vähintäänkin nykyisellä tasolla ja suurin osa aikoo kasvattaa myyntiä entisestään. Rekon tuottajat ovat muutenkin poikkeuksellisen kasvuhakuisia. Kaksikolmasosaa kyselyyn vastanneista yrityksistä pyrkii kasvamaan kuluvan vuoden aikana. Kasvua haetaan pääasiassa uusien tuotteiden ja palveluiden sekä uusien asiakkaiden ja markkinoiden kautta. Lähiruoka näyttäisi myös vakiinnuttaneen asemansa kuluttajan ruokakorissa, joten esteitä Rekon menestystarinan jatkumiselle ei ole. Konsepti on toimiva, kunhan sekä asiakkaita että tuottajia on riittävästi.

Lisätietoja: Katja Borgelin, kamabo@utu.fi

Leave a Comment

*