Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella

Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella

Lähiruokayrittäjät hakevat kilpailuetua tuotteiden erilaisuudella

Lähiruokayritysten kiinnostavuutta lisäävät tällä hetkellä sekä paikallisuuden ja kestävyyden korostaminen että kuluttajien myönteinen mielikuva. Lähiruokaa tuottavat yritykset ovat keskenään hyvin erilaisia. Ne noudattavat erilaisia toimintamalleja ja käyttävät erilaisia jakelukanavia. Lähiruokaan liittyvän liiketoiminnan kehittämiseksi onkin selkeä tarve tuntea paremmin lähiruokayritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. lähiruokayritysten taloudellista tilaa, kilpailukykytekijöitä, investointisuunnitelmia sekä eri jakelukanavien kannattavuutta. Yrittäjille suunnattu kysely toteutettiin vuoden 2016 lopulla.

Kannattavuus laskussa mutta yritykset suunnittelevat investointeja

Lähiruokayrittäjät uskovat kannattavuuden paranevan ja investoivat.

Lähiruokayritysten kannattavuuskehitys näyttää noudattavan maatalouden yleistä kannattavuuskehitystä. Kyselyn perusteella yrittäjät kokevat yritystensä kannattavuuden heikentyneen aikavälillä 2011–2015 ja olevan tällä hetkellä tyydyttävä. Myös saatavilla olevan tilinpäätösaineiston analyysi osoittaa osakeyhtiömuotoisten lähiruokayritysten kannattavuuskehityksen samansuuntaiseksi aikavälillä 2011–2015. Yrittäjät odottavat kuitenkin taloudellisen tilansa ja kannattavuuden kehittyvän parempaan suuntaan lähitulevaisuudessa.

Tämän hetkisestä taloudellisesta tilasta huolimatta yrittäjät suunnittelevat ahkerasti investointeja. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä yli 60 % suunnitteli tekevänsä investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitellut investoinnit painottuvat oman tuotantoympäristön uudistamiseen, kuten tuotantokoneisiin, laitteisiin ja kalusteisiin sekä tuotanto-, pakkaus- ja työtiloihin. Investointeja suunnitellaan myös markkinointiin, varastoihin, asiakastiloihin, logistiikkaan ja esimerkiksi lisäpellon hankintaan. Suoramyyntiyritykset suunnittelevat investoivansa erityisesti markkinointiin, perusparannuksiin ja asiakastiloihin.

Laatu ja osaaminen vahvuuksina

Yrittäjät kokevat tärkeimmiksi kilpailueduikseen laadukkaat tuotteet ja yrityksen sijainnin. Lisäksi kyselyvastauksista nousevat esiin hyvä palvelu, erilaisuus ja erikoisuus, maine, luotettavuus ja brändi sekä aitous, vakioasiakkaat ja toimiminen edelläkävijänä. Yrityksen sisäisiksi vahvuuksiksi nähdään erityisesti yrittäjän ammattitaito ja motivaatio.

Kananmunat ovat haluttuja lähituotteita. Kuva: Minna Väre.

Lähiruokayritykset ovat usein kooltaan pieniä. Tästä on sekä etua että haittaa. Pienen yrityskoon vahvuutena ovat mm. joustavuus ja nopea reaktiokyky. Toisaalta pienen yrityksen heikkoutena ovat tuotannon pieni volyymi sekä resurssien puute. Yrittäjien mielestä vakiintuneet asiakassuhteet, lähiruoan suosion ja tunnettuuden kasvu, yhteistyöverkostot sekä lähiruoan edistämiseen tähtäävät hankkeet edistävät osaltaan yritystoimintaa.

Suoramyynti käytetyin ja kannattavin jakelukanava

Tuotteiden vaihtoehtoisten jakelukanavien kuten verkkokaupan, torien ja ruokapiirien mielletään yleisessä keskustelussa profiloituvan vahvasti juuri lähiruokaan ja lähiruoan jakelukanaviksi. Tulosten mukaan lähiruokayritysten pääasiallisia jakelukanavia ovat tällä hetkellä suoramyynti ja vähittäiskauppa. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ilmoitti suoramyynnin muodostavan yli puolet yrityksensä kokonaismyynnistä. Noin neljänneksellä yrityksistä suoramyynti muodostaa 10–49% kokonaismyynnistä. Suoramyyntiä haluavat myös kokeilla yritykset, jotka eivät sitä vielä käytä.

Suoramyynnin lisäksi yrittäjät pitävät erityisesti tuotteiden myyntiä ravintoloille, torilla sekä markkinoilla kannattavana jakelukanavana. Myyntiä ravintoloille pidetään kiinnostavimpana jakelukanavana myös tulevaisuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös aikaisemmassa tutkimuksessa, mutta suurta suosiota sen osalta ei ole vielä tapahtunut.

Verkkokauppa jakaa mielipiteitä 

Reko-renkaat näkyvät mediassa ja kaupunkikuvassa. Kuva: Katja Borgelin.

Verkkokauppa koettiin aikaisemmassa tutkimuksessa lupaavana ja toiveita herättävänä jakelukanavana, mutta nyt tehdyn kyselyn mukaan sen suosio ei ole korkealla. Päinvastoin, ehkä jopa yllättäen, yrittäjät pitävät omaa tai ulkopuolisen ylläpitämää verkkokauppaa vähiten kannattavimpana suoramyynnin muotona. Jatkossa olisikin mielenkiintoista selvittää, ovatko myynti ravintoloille ja matkailuyrityksille sekä verkkokaupparatkaisut jääneet kehittämistoimenpiteiden osalta parhaillaan niin paljon huomiota keräävien REKO-renkaiden jalkoihin? Ruokamatkailun lisääntyessä Suomen ruokamatkailustrategiassa ehdotetuille kehittämistoimenpiteille on kysyntää.

Jakelukanavan vaihtamisen haasteita 

Uusien jakelukanavien käyttöön ottoa vaikeuttavat erityisesti tuottajien välinen kilpailu sekä vähittäiskauppojen, tukkujen ja välittäjien neuvotteluvoima. Näihin haasteisiin voidaan vastata esimerkiksi yrittäjien yhteistyön ja verkostoitumisen avulla. Lähiruokakentällä on viime aikoina kokeiltu paljon erilaisia liiketoimintamalleja ja konsepteja pop up–myymälöistä lähiruokabusseihin, kauppakassiratkaisuihin ja kauppaveneisiin. Ideoita ja malleja on, mutta miksi jotkut niistä toimivat ja toiset eivät? Miksi jotkut niistä toimivat tietyssä ympäristössä tai tietyssä ajassa, mutta eivät toisessa? Yksi syy lienee lähiruoan määritelmään vahvasti liittyvä alueellisuuden kokemus.

Kehittämisessä alueellisia eroja 

Tehdyn kyselyn mukaan yritysten taloudellinen tilanne ja investointisuunnitelmat eroavat toisistaan eri alueilla. Parhaimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Pohjois-Suomessa. Tätä tukee vielä se, että Pohjois-Suomen yrittäjillä on eniten investointisuunnitelmia. Huonoimmaksi taloudellinen tilanne arvioitiin Etelä-Suomessa ja vähiten investointiaikomuksia oli Itä-Suomessa. Lähiruokayritysten ja niiden liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan myös jatkossa lisää tutkittua tietoa. Erilaisia hankkeita on käynnissä parhaillaankin eri puolilla Suomea. Näiden hankkeiden tuloksia tulee hyödyntää paitsi kohdealueella myös vertaamalla eri alueilta saatuja kokemuksia keskenään. Näin hankkeista saadaan suurin mahdollinen hyöty paitsi oman alueen, myös koko maan lähiruokayritysten vahvuuksien löytämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi edelleen.

Kirjoittajat:Pasi Rikkonen ja Minna Väre toimivat tutkijoina Luonnonvarakeskuksen (Luke) Talous- ja yhteiskunta –yksikössä.

Linkki tutkimusraporttiin: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_24_2017.pdf

Leave a Comment

*