Kasteluvesi kriittinen tekijä Etelä-Euroopan puutarhatuotannossa

Kasteluvesi kriittinen tekijä Etelä-Euroopan puutarhatuotannossa

Kasteluvesi kriittinen tekijä Etelä-Euroopan puutarhatuotannossa

Espanja on eurooppalaisen vihannestuotannon suurmaita. Aurinkoa ja lämpöä riittää vihannesten, hedelmien ja viinin viljelyyn, mutta vesi on alati hupeneva luonnonvara keskeisillä tuotantoalueilla. Laadukkaan kasteluveden saanti ja kestävät tuotantotavat olivat Espanjan Almeriassa pidetyn eurooppalaisen vihannestutkijaverkoston (EUVRIN) lannoitus ja kastelu -työryhmän kokouksen pääaiheita.

Papaijaa Almerian yliopiston tutkimusasemalla. Kuva Terhi Suojala-Ahlfors.

Almeria on Espanjan kasvihuonetuotannon keskittymistä kuuluisin. Alueella on noin 30 000 hehtaaria kasvihuoneita, jotka ovat keskittyneet etenkin talvikauden vientituotantoon. Alueella viljellään tomaatteja, kurkkua, paprikaa, kesäkurpitsaa, meloneja jne. Uutena tuotantokasvina on aloitettu mm. papaijan viljely – tavoitteena tarjota Euroopan markkinoille oikeassa kypsyysasteessa poimittua papaijaa.

Kuivaa, kuumaa ja tuulista

Kokouksen isännät Almerian yliopistosta kertovat, että alue oli aikoinaan Espanjan köyhintä, mutta puutarhaviljely on tuonut alueelle vaurautta ja runsaasti viljelyä palvelevaa tarviketeollisuutta. Avomaaviljelyä seudulla ei ole, appelsiinia lukuun ottamatta, sillä alue on Espanjan kuivimpia.

Almeria sijaitsee Välimeren rannikolla, joten kevyiltä näyttävät muovihuoneet on rakennettava niin, että ne kestävät alueen voimakkaita tuulia. Ajoittain myrskyt aiheuttavat vahinkoja rakenteille ja satoa tuhoutuu, mikä vaikuttaa vihannesten hintoihin koko yhteisellä markkina-alueella Euroopassa.

Vihannekset tuotetaan pääosin maapohjalla, johon on kerrostettu kasvualusta hiedasta, lannasta ja haihduntaa vähentävästä sorakerroksesta. Lannan käyttö on niukentunut, mikä on vähentänyt ravinnepäästöjä, sillä usein lannan ravinnesisältöä ei oteta huomioon lannoitusta suunniteltaessa. Almerian yliopiston tutkimusten mukaan kasvustoja lannoitetaan yhä yli tarpeen, ja viljelyn lopuksi kasvualusta huuhdellaan suoloista runsaalla vedellä, jolloin ravinteita karkaa pohjavesiin huuhteluveden keruualtaista huolimatta. Lannoitus muuttuu koko ajan hallitummaksi, mutta viljely aiheuttaa yhä ravinnepäästöjä ympäristöön.

Veden saatavuus ja laatu kriittisiä

Kasteluveden saanti on kriittinen asia paikallisen kasvihuonetuotannon jatkuvuudelle. Suurin osa viljelijöistä käyttää kasteluun pohjavettä, jota joudutaan vuosi vuodelta pumppaamaan syvemmältä. Pohjaveden laatu on huono korkean suolapitoisuuden takia, eikä tietyillä alueilla voi veden korkean suolapitoisuuden takia viljellä muita kasveja kuin tomaattia, joka kestää suolaisuutta kohtalaisesti.

Saatavilla on myös puhdistettua merivettä, jolla saadaan tutkitusti parempi sato kuin suolaisella pohjavedellä. Yliopiston kasvihuoneissa näimme selvästi, kuinka kesäkurpitsa kasvoi rehevämmin puhtaalla kasteluvedellä verrattuna kasteluun suolaisella pohjavedellä. Tutkijat mainitsivat, että hyödyn pitäisi viljelijöiden mielestä olla vielä suurempi, jotta kalliimpaa desalinoitua vettä ryhdyttäisiin laajasti käyttämään. Se lienee kuitenkin tulevaisuudessa ainoa mahdollisuus viljelyn jatkamiseen.

Biologinen torjunta yleistynyt, luomu lisääntyy

Hyvä uutinen espanjalaisessa kasvihuonetuotannossa on se, että torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt huomattavasti. Biologisia torjuntaeliöitä käytetään yhä enemmän, osana integroitua kasvinsuojelua. Muutoksen taustalla on vihanneksia ostavan kaupan vaatimukset jäämien vähentämisestä. Sama paine tarvitaan ostajilta, jotta aletaan käyttää puhdistettua merivettä kasteluun.

Luomukirsikkatomaattia BioSabor-yrityksessä. Kuva Terhi Suojala-Ahlfors.

Luomutuotanto on alueella lisääntymässä. Pääsimme vierailemaan mallikkaassa BioSabor-yrityksessä, joka tuottaa vientimarkkinoille vihanneksia usealla tilalla kymmenien hehtaarien pinta-alalla. Perheyritys haluaa toimia vastuullisesti ja ekologisesti ja pitää myös huolta ympäristöstään, joka oli erittäin siisti ja viimeistelty. Kestävien tuotantotapojen lisäksi yrityksessä arvostetaan tuotteiden korkeaa laatua ja makua. Oma suu sen parhaiten maistoi – yhtä maukkaita kirsikkatomaatteja emme ole koskaan saaneet!

Edistyksellisimmät yritykset alueella haluavat erottua muita korkeammalla teknologian tasolla sekä satsaamalla tuotteiden laatuun ja työvoiman olosuhteisiin. Myös viljelijäperheiden koulutustaso kasvaa koko ajan. Tuotanto alueella kasvaa yhä, mutta isot muutokset viljelymenetelmissä vaativat aikaa.

Tutkimuksessa yhteisiä haasteita läpi Euroopan

Eteläisen puutarhatuotannon haasteet ovat varsin erilaisia kuin meillä Euroopan pohjoislaidalla, mutta silti saatoimme tunnistaa tuttuja piirteitä tutkimuksessa halki Euroopan, erityisesti kun tuloksia halutaan viedä käytäntöön. Kokouksessa esiteltiin lukuisia päätöksenteon tukijärjestelmiä, apuvälineitä ja tietokoneohjelmia, joiden avulla voidaan tarkentaa kastelua ja lannoitusta. Yhteisenä haasteena on kehittää järjestelmiä, jotka ovat käyttäjäystävällisiä ja riittävän yksinkertaisia viljelijäkäyttöön mutta antavat riittävän tarkkaa tietoa viljelypäätösten tekemiseen. Yhtä ratkaisua tähän ei ole, mutta parhaita tuloksia saadaan, kun käyttäjät ovat mukana järjestelmien kehittämisessä alusta asti.

Lannoitustutkimusta tehdään yhä valtaosin typen käyttöön liittyen. Yhteisesti todettiin, että tarvetta lannoitussuositusten tarkentamiseen on niin avomaalla kuin kasvihuoneissa. Lannoitusta ja ravinnehuoltoa tarkasteltaessa ei tule unohtaa viljelykierron ja maan orgaanisen aineksen merkitystä. Kokouksessa oltiin yhtä mieltä siitä, että pitkäaikaisten kenttäkokeiden mahdollisuus tulisi varmistaa myös nykyhetken tutkimusmaailmassa, jossa toimitaan parivuotisten projektirahoitusten turvin.

EUVRIN on epävirallinen vihannestutkimusta tekevien eurooppalaisten organisaatioiden verkosto, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä edistää yhteisten eurooppalaisten tutkimushankkeiden syntyä. Verkostossa on useita eri työryhmiä, jotka pitävät kokouksia vuosittain. Lisätietoa kastelu ja lannoitus -työryhmän Almerian kokouksesta löytyy osoitteesta: http://euvrin.eu/Almeria-meeting

Teksti: Terhi Suojala-Ahlfors, Luke Piikkiö, ja Pirjo Kivijärvi, Luke Mikkeli

 

Leave a Comment

*