Voimakas Food Business Summitissa – Kuulumisia ruokaketjusta

Voimakas Food Business Summitissa – Kuulumisia ruokaketjusta

Voimakas Food Business Summitissa – Kuulumisia ruokaketjusta

Vierailimme Voimakkaan nimissä Seinäjoella 6-8.6 toista kertaa järjestetyssä Food Business Summit –tapahtumassa. Takaraivoomme tallentui jatkotyöstöä varten monta Voimakas-hankkeessa havaittua keskeistä teemaa. Erinomaisesti järjestetyssä tapahtumassa käsiteltiin monipuolisesti ruokabusineksen kehittämiseen liittyviä näkökulmia ruokaketjun kaikista vaiheista pellolta pöytään.

Riittääkö ruokaa kaikille?

Suomalaista ruoantuotantoa tarkasteltiin useimmissa puheenvuoroissa globaaleiden haasteiden kautta. Positiivinen havainto oli, miten ilmastonmuutos, kestävän kehityksen teemat, ruoan riittävyys ja puhtaus nähtiin Suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuuksina. Vahvasti vientimahdollisuuksina esillä olivat myös eettinen ja antibioottivapaa lihantuotanto, brändäyksen merkitys suomalaisen ruokabusineksen edistäjänä, digitaaliset työkalut ja ennen kaikkea kertyvään dataan liittyvä lisäarvo.

Digi apuna, mutta ihmiset tekevät päätökset

Digitalisaatiota hypetettiin paljon ruokabusineksen uudistajana, mutta toisaalta myös todettiin, että digitaalisten työkalujen käyttöönotto ei ratkaise kaikkia ongelmiamme. Meidän tulee muistaa, että ihmisten välisellä vuorovaikutuksella ja kohtaamisella on keskeinen merkitys ihmisten hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa – digitaalisaatio tuo mahdollisuuksia liiketoiminnalle silloin, kun selkeästi tunnistetaan ne ongelmat, joihin digitaaliset työkalut tuovat aitoa lisäarvoa! Keskustelussa painottui alkutuotannolle tyypilliseen tapaan digitalisaation mahdollisuudet tuotannon prosesseissa ja datan keräämisessä. Oli hienoa kuulla, miten Cinia on rakentamassa datan palvelukanavaa, josta ketjun erilaiset toimijat voivat käyttää omassa toiminnassaan tarpeellista dataa. Lähtökohtana on, että jokainen toimija omistaa itse tietonsa ja näin määrittelee, mitä tietoa luovutetaan muiden käyttöön. Käytännössä kuitenkin palvelukanavasta eniten hyötyisivät ne, jotka osaavat käyttää kertyvää dataa asiakasta kiinnostavan tiedon viestimiseen kestäviä ostopäätöksiä varten.

Brändäys alkaa arvoista

Brändi syntyy asiakkaan mielessä hänen kokemustensa perusteella. Brändityöryhmässä avauspuheenvuoron pitäjä Tobias Dahlberg Wonder Inc. -yrityksestä alleviivasi brändäyksen merkitystä suomalaisen ruokabusineksen kasvattamisessa. Kuva Helka Kalliomäki.

Useaan otteeseen keskustelua käytiin suomalaisen ruoan vientiin liittyvistä mahdollisuuksista, ja samaan aikaan todettiin, että suomalaiset eivät ole osanneet brändätä puhtauteen ja kestävän kehityksen mukaiseen tuotantoon perustuvia tuotteitaan riittävästi. Erillisessä brändäykseen liittyvässä työryhmässä korostettiin rehellisyyden ja inhimillisyyden merkitystä brändin taustalla: brändin tulee olla aito, kulttuurilähtöinen, ja ennen kaikkea yrityksen strategisen kehittämisen lähtökohta, mihin yhtälailla yrityksen työntekijät kuin kuluttajat voivat jokapäiväisessä toiminnassaan sitoutua. Brändin tulee pohjautua yrityksen ydinarvoihin, sen tulee tulla ihmisiä lähelle. Puutarha-alalla tämä tarkoittaa mm. asiakkaan nostamista innovoinnin keskiöön ja yrityksen ydinarvojen tunnistamista. Tuotannollisten faktojen kertominen kiinnostavalla tavalla voi tukea luotettavuuden brändin rakentamista.

Avoimuus on vahvuutta

Seinäjoella koululaisten kasvisten kulutus kasvoi, kun kasvisten alkuperä tiedettiin. Kuva Hilkka Halla

Rehellisyyden merkitys korostui myös Henrietta Kekäläisen avauspuheenvuorossa, jossa hän korosti avoimuuden merkistä kilpailukykyisen liiketoiminnan taustalla. Hänen saamiensa sijoittajaneuvojen mukaan radikaalilla avoimuudella voidaan saavuttaa kilpailuetua, mikä kääntyy kilpailijoita vastaan kuluttajien kasvavien epäilysten kautta. Jos yksi toimija lyö kaikki faktat pöytään, kuluttaja alkaa väkisin pohtimaan mitä toinen ei kerro. Avoimuus ja läpinäkyvyys nostettiin myös keskeisiksi viennin edistämisen potentiaaleiksi, mitä suomalaiset eivät ole vielä riittävästi pystyneet hyödyntämään, esimerkkinä antibioottivapaan lihan brändääminen globaaleille markkinoille. Miten saisimme itsemme ymmärtämään, kuinka arvokasta ja ainutlaatuista suomalainen ruoantuotanto on globaalissa mittakaavassa? Kun uskomme itse, haluamme etsiä sopivat välineet tämän kertomiseksi sopiville asiakasryhmille. Tehdään mahdottomasta mahdollista, kuten Puutarhaliiton Timo Taulavuori Voimakas-blogissaan kirjoitti.

Kirjoittajat Voimakas-hanketiiimin jäsenet, Helka Kalliomäki ja Hilkka Halla, tutkivat Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa puutarhasektorin uusia liiketoimintamalleja. 

 

Leave a Comment

*