Keittiökasvikokeista hulevesien puhdistukseen – puutarhatutkimusta ajan hengessä jo 90 vuotta

Keittiökasvikokeista hulevesien puhdistukseen – puutarhatutkimusta ajan hengessä jo 90 vuotta

Keittiökasvikokeista hulevesien puhdistukseen – puutarhatutkimusta ajan hengessä jo 90 vuotta

Hulevesien puhdistus kasvien avulla, luomukasvihuonetuotannon kehittäminen, terttuherukan tuotanto – tässä joitakin ajankohtaisia tutkimusaiheita Luonnonvarakeskuksen puutarhatutkimuksesta Piikkiössä.

Puutarha-alalla on valtavasti mahdollisuuksia uudenlaisiin ratkaisuihin, joilla voidaan parantaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia tai tuoda uutta liiketoimintaa suomalaisille yrittäjille. Uusien vaihtoehtojen rinnalla on tarpeen kehittää alan perinteisiä vahvoja tuotantosuuntia, jotta kotimainen tuotanto voimistuu.

Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipaikka viettää juhlavuotta. Puutarhatutkimus paikalla on jatkunut jo 90 vuotta – lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan. Vuonna 1927 aloitti Yltöisten tilalla puutarhakoeasema, jonka ensimmäiset vuodet olivat vilkasta perustamis- ja rakentamistyötä. Pellot ja rakennukset kunnostettiin, rakennettiin ensimmäiset kasvihuoneet ja uusia tiloja tutkimuksen käyttöön. Jo 1920-luvun lopulla aloitettiin istutukset Arboretum Yltöisiin (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/vierailukohteet/arboretum-yltoinen/), puulajipuistoon, jonka monipuolisesta kasvillisuudesta ja rauhoittavasta ympäristöstä saavat kansalaiset yhä nauttia kesäaikaan.

Kohti ammattimaista puutarhatuotantoa

Puutarhatuotannon merkitys kasvoi voimakkaasti itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Koetoiminnan alkaessa ensimmäisiä koekasveja olivat peruna, kaura, ohra, kukka- ja keräkaali, tomaatti ja avomaankurkku. Pian ensimmäinen johtaja, professori Olavi Meurman suuntasi tarmonsa pitkäaikaisten hedelmä- ja marjakokeiden ja ”keittiökasviviljelyskokeiden” järjestämiseen. Erikoistuneita puutarhaviljelijöitä oli 1930- ja 1940-luvuilla vähän, mutta hedelmä- ja marjakasveista voitiin saada lisätuloja maatiloille ja perheisiin.

Kasvihuoneissa tutkitaan mm. jääsalaatin laatua. Kuva Luken kuvapankki.

1950- ja 1960-luvuilla vihannesten käyttö ja ammattimainen tuotanto yleistyi. Myös kasvihuonetuotanto kehittyi voimakkaasti, ja alan tutkimus voimistui. Avomaan koristekasvien tutkimus pääsi vauhtiin, kun julkisten alueiden vihreyttämiseen alettiin kiinnittää huomiota ja omakotipihoilla vapautui tilaa hyötykasviviljelyltä oleskeluun.

Itsenäisyyden juhlavuotta 2017 vietettäessä suomalainen puutarhatuotanto voi katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Suomalaiset ammattiviljelijät tuottavat terveellistä ja turvallista syötävää joka päivä. Tuotanto on monipuolista, ja kasvisten kysyntä on yhä kasvussa. Vihreä elinympäristö – puistot, kotipuutarhat ja muut viheralueet - tuovat elämään hyvinvointia ja elämyksiä.

Tutkimuksella kannattavampaan yritystoimintaan

Puutarha-alan tutkimus Piikkiössä kehittyy ympäristön ja yhteiskunnan muutosten mukana. Puutarhayritysten kannattavuus on markkinalähtöisellä toimialalla tutkimuksen keskeinen päämäärä. Haasteeseen vastataan paitsi kehittämällä entistä ehompia tuotantomenetelmiä ja -tekniikoita, tarkastelemalla myös yritysten verkostoitumisen ja liiketoimintamallien kehittämistä Voimakas-hankkeen hengessä.

Teknologian kehittyminen on tuonut erityisesti kasvihuoneviljelyyn uusia mahdollisuuksia. LED-valotuksen käyttö uudistaa tuotantoa, mutta edellyttää myös energian käytön tehokkuuteen liittyvää tarkastelua. Uudet kasvualustavaihtoehdot, kuten uusiutuva sammal, varmentavat tuotannon kestävyyttä. Avomaalla marjojen tunnelituotanto yleistyy vinhaa vauhtia, ja uudenlaiset tuotteet, kuten terttuherukka, tuovat perinteisille marjoille uusia käyttötapoja.

Vastuullista ruoantuotantoa ja hyvinvointia

Tuotannon kestävyys on entistä tärkeämpää myös avomaatuotannossa. Tutkimuksessa selvitetään mm. lannoituksen tarkentamista vihannestuotannossa ja etsitään uusia vaihtoehtoja kasvintuhoojien hallintaan muuttuvassa ilmastossa. Tutkimuskohteina ovat mm. sipulin ja omenan varastotaudit, mansikan juuristotaudit ja sekä omenaa että lehtipuita uhkaava lehtipuunsyöpä, tavoitteena kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen.

Kuluttajien tarpeisiin vastaaminen on ollut puutarhatuotannon ja -tutkimuksen päämäärä kautta historian. Itsenäisyytemme alkuvuosina vihannekset, marjat ja hedelmät varmistivat kansalaisten ruokavalion monipuolisuuden ja terveellisyyden. Puutarhatutkimus on tuonut markkinoille lukuisan joukon Suomen vaativissa oloissa menestyviä hedelmä- ja marjalajikkeita. Tuotteiden laatu on ollut aina tärkeä tutkimuskohde; parhaillaan etsitään mm. varastotautien kestävyyttä suomalaisista omenalajikkeista, tulevan pohjoismaisen lajikejalostuksen pohjaksi.

Arboretum Yltöinen ja perennojen näytemaa ovat avoinna yleisölle arkipäivisin 15.5.-15.9. Kuva Sirkka Juhanoja.

Nykyisin tärkeää on myös ruoantuotannon vastuullisuus ja laatu. Tutkimus vastaa kuluttajakysynnän muutoksiin mm. kehittämällä luomukasvihuonetuotantoa ja selvittämällä kerrosviljelyn mahdollisuuksia kaupunkiympäristössä.

Kaupungeissa puistot ja puutarhat ovat aina tuoneet virkistystä ja elämyksiä. Hyvinvointivaikutusten lisäksi kasvit ja viherrakenteet voivat tarjota myös monenlaisia ympäristöhyötyjä. Parhaillaan Piikkiössä tutkitaan luonnon- ja puutarhakasvien käyttöä hulevesien käsittelyalueilla ravinteiden ja veden pidättämiseen. Tulevaisuudessa viherrakenteilla voidaan luoda tiivistyviin taajamiin keitaita, jotka vastaavat ympäristön ja asukkaiden hyvinvoinnin haasteisiin. Myös lähiruoan tuotanto on osittain palaamassa kaupunkeihin, kun kerrosviljely konteissa ja kasvitehtaissa tuo puutarhatuotantoa vieläkin lähemmäs kuluttajaa.

Tutkimus uudistuu ja näyttää tietä

Puutarhatutkimus on vuosikymmenten saatossa muuttunut ja monipuolistunut. Yhä tarvitaan kenttä- ja kasvihuonekokeita viljelyteknisten ja biologisten haasteiden selättämiseen ja uusien innovaatioiden testaamiseen. Rinnalla kulkevat uudet toimintatavat – eri tutkimusalojen yhteistyö, kansainvälisyys ja entistä laajempi näkökulma toimialan ja yritysten kehittämiseen.

Teksti: Saila Karhu ja Terhi Suojala-Ahlfors. He ovat Luonnonvarakeskuksen Piikkiön toimipisteen tutkijoita, jotka kuuluvat Luonnonvarakeskuksen ja Turun kauppakorkeakoulun yhteiseen Voimakas-hankkeen tiimiin. Hanketta rahoittaa Maiju ja Yrjö Rikalan säätiö.

 

 

Leave a Comment

*