Kasviksia avaruuteen?

Kasviksia avaruuteen?

Kasviksia avaruuteen?

Minulla oli mahdollisuus vierailla alkuvuodesta 2017 Hollannin Maatalousyliopistossa ja tutustua monenlaisiin tutkimushankkeisiin kasvihuonesektorilla. Tutkimus ei ole vain meille tuttuja kurkkuja ja tomaatteja sekä perinteisiä kukkia, vaan eksoottisia kasvilajeja ja avaruustutkimusta.

Lähiruokaa avaruudessa

Erityisen kiehtovaa oli EU:n rahoittama tutkimus kasvisten kasvatusmahdollisuudesta avaruudessa. Tuoretuotteiden rahtaaminen avaruuteen on hyvin kallista. Tutkijat ovat testanneet sopivia pienikokoisia kasviksia pienissä kasvatustiloissa ja tehneet suunnitelmia mahdollisista kasviksista avaruudessa. Näitä suunnitelmia tullaan kokeilemaan Antarktisella avaruutta simuloivissa olosuhteissa. Pieni ihmisryhmä asuu eristyksissä 9 kuukautta ja kasvattaa kasviksia syötäväkseen. Samalla tutkitaan viljelysysteemejä: valon määrää, hiilidioksidin tarvetta, kasvunopeutta, energian tarvetta, jätteiden määrän syntymistä ym. Suunniteltuja kasviksia ovat mm. salaatti, retiisi, mansikka, kääpiötomaatti, punainen pippuri, vesikrassi ja basilika. Ihmisten hyvinvointia ja kasvisten tuottaman ilmaston laatua, kuten happea ja hiilidioksidia, seurataan.

Suomessa varaudutaan tulevaan ja tutkitaan papaijan viljelyä.

Pohjoisen puhtauden uudet viljelymahdollisuudet

Jos avaruuteen suunnitellaan viljelyä, niin miksi ei sitten hiukan pienemmällä haasteilla tuotaisi uusia tuulia meille pohjoiseen? Viljelemmekö eksoottisia kasviksia pohjoisen pallonpuoliskon kasvihuoneissa tulevaisuudessa? Tätä tutkitaan, koska monia kasveja joudutaan käsittelemään kasvinsuojeluaineilla suuria määriä lämpimissä maissa, mikä saattaa aiheuttaa terveysriskejä. Tämä ongelma saattaa kääntyä eduksemme, koska Suomessa meillä on mahdollisuudet tuottaa puhtaita elintarvikkeita. Tutkittavia kasvilajeja olivat mm. vanilja, papaija, mango, humala ja moringa. Luonnonvarakeskuksessa on meneillään avomaalla kasvavien humalakantojen keräys, joista toivotaan uusia tuotteita esim. panimoteollisuudelle.

 Teksti ja kuvat Liisa Särkkä, Luonnonvarakeskus. liisa.sarkka@luke.fi

 

Leave a Comment

*