Hopean hohtoinen ala?

Hopean hohtoinen ala?

Hopean hohtoinen ala?

Puutarha-ala ikääntyy useammastakin eri syystä. Viljelijöiden keski-ikä on kivunnut jo 53 vuoteen ja alan työntekijöiden ikärakenteessa on tapahtumassa mielenkiintoisia muutoksia. Puutarha-alasta on tullut keski-ikäisten alanvaihtajien toiveammatti; aloittavista opiskelijoista jo noin viidennes on yli 45-vuotiaita. Alan koulutusta kohtaan koettu kasvava kiinnostus voi johtua toimistotyöhön väsyneiden puurtajien toiveesta saada käsiensä jälki konkreettisesti näkyviin tai iän myötä kasvavasta rohkeudesta tavoitella unelmiaan omassa yrityksessä. Joka tapauksessa puutarha-alalle trendi avaa uusia näkymiä.

Ikä vaikuttaa työskentelyyn
Työhyvinvoinnin kannalta alan ikääntyminen on tietenkin myös haaste. Iän myötä kasvaa sairastavuus kroonisiin sairauksiin, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Iän myötä myös tapaturmien seuraukset ovat tyypillisesti vakavampia kuin nuoremmilla. Puutarha-alan työ on fyysistä ja siitä syystä myös raskaampaa keski-iässä kuin nuorempana. Terveydentilan ja toimintakyvyn lisäksi ikääntyminen tuo muutoksia myös oppimiseen ja taitoihin. Periaatteessa oppimiskyky on parhaimmillaan nuorena ja uusien taitojen oppiminen hidastuu iän myötä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Puutarha-alalle keski-ikäisenä siirtyvät ammatinvaihtajat ovat yrittäjinä ja työntekijöinä pääsääntöisesti erittäin motivoituneita oppimaan uutta ja kehittämään taitojaan. Kokemuksen myötä kehittyy myös sosiaalinen herkkyys, josta on etua mm. yhteisöllisyyden rakentamisessa.

Puutarha-ala kiinnostaa
Toinen asia on, osaako ala hyödyntää tämän keski-ikäisten kasvavan kiinnostuksen. Osalle heistä downshiftaus kausityöhön voi olla jopa tavoitteena, jolloin työmäärän ja siitä saatavan rahallisen korvauksen voimakaskin vaihtelu vuodenaikojen mukaan ei ole samalla tavalla ongelmallista kuin nuoremmilla työntekijöillä, jotka kokevat alan suurimpana haasteena usein toistuvat työttömyysjaksot ja pätkätyöt. Osa alanvaihtajista on ehkä aikeissa perustaa oman yrityksen, jonka liikeidea on voinut kypsyä vuosien saatossa muun alan töitä tehdessä. Ainakin toimintaympäristö uusille liikeideoille on herkullinen nykyisessä tilanteessa, jossa esimerkiksi kasvisruokavaliot, kaupunkiviljely ja luontoympäristön merkitys ovat hyvässä nosteessa. Puutarha-alan haasteet, jotka johtavat nuorten vähentyneeseen kiinnostukseen alaa kohtaan, voivat ikääntyneemmille olla helpommin hyväksyttäviä tai jopa tavoiteltavia asioita.

Hyvän johtamisen satoa
Mitä siis tarvitsisi tehdä alan ikärakenteen muuttuessa? Puutarha-alan työhyvinvointiin panostaminen on, jos mahdollista, entistäkin tärkeämpää sekä yrittäjien että työntekijöiden keski-iän noustessa. On hyvä muistaa, ettei tuottavuus ole suoraan yhteydessä ikään. Sen sijaan on havaittu, että työn vaatimukset keski-iässä ennustavat hyvinkin voimakkaasti tulevaa työkykyä. Työkokonaisuuden hallintaan on siis keskityttävä hyvissä ajoin työyhteisössä. Työn sisältö, johtamistapa, henkinen hyvinvointi sekä mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ovat tekijöitä, joiden on todettu vaikuttavan työurien pituuteen. Yhteistyö yrittäjien ja työntekijöiden kesken työn sisällön suunnittelussa ja kehittämisessä edellyttää keskinäistä luottamusta, mutta kantaa pitkällä aikavälillä hedelmää työhyvinvoinnin paranemisena.

Artikkelin kirjoittajat: Luonnonvarakeskuksen tutkijat Tiina Mattila, tiina.mattila@luke.fi ja Ulla Ovaska, ulla.ovaska@luke.fi sekä Työtehoseuran erikoistutkija Veli-Matti Tuure, veli-matti.tuure@tts.fi

Kuvat: Miia Karja, Luonnonvarakeskus ja Tiina Mattila.

 

Leave a Comment

*