Tekniikka muuttaa vihannesten ja marjojen tuotantoa avomaalla

Tekniikka muuttaa vihannesten ja marjojen tuotantoa avomaalla

Tekniikka muuttaa vihannesten ja marjojen tuotantoa avomaalla

Viljely avomaalla sitoo huomattavasti pääomaa. Peltoon sitoutuvan pääoman lisäksi tarvitaan tuotannosta riippuen joko erityisiä työkoneita, varastoja tai muita rakenteita. Tuoretuotteiden ja marjojen tuotannossa tarvitaan huomattavasti työvoimaa, jonka tarve painottuu kasvukauden eri vaiheisiin. Yrittäjät ratkaisevat työmäärän ja pääoman tarpeen haasteita eri tavoin – kukin hyödyntämällä omia vahvuuksiaan.

Tekniikan tavoitteet: Lisää määrää, laatua ja tulosta
Kehittyneen ja yrityksen olosuhteisiin soveltuvan koneistuksen avulla voidaan lisätä tuotannon määrää, parantaa laatua ja silti samanaikaisesti vähentää ihmistyön tarvetta. Laitilassa varastoporkkanan tuotantoon erikoistunut Markus Elo kuvaa suurimpana talouteen vaikuttavana tekijänä omalla tilallaan olleen halu kehittää kalustoa ja viljelytekniikkaa niin, että 55 ha:n porkkanan viljelyn töistä voi suoriutua ilman ulkopuolista työvoimaa. ”Ulkopuolista työvoimaa tarvitsemme ainoastaan varastoon noston kaudella, jolloin tarvitaan 1-2 henkilöä ajamaan porkkanakuormia varastoon pellolta.”

Elon perheen yrityksessä on erikoistuttu porkkanaan. Juurekset kunnostaa ja pakkaa JuuresVakka Oy, jonka osakkaita Elot ovat. VihannesLaitila puolestaan hoitaa JuuresVakan tuotteiden myynnin. Toiminnan keskittäminen lisää tehokkuutta. Painoarvo markkinoilla kasvaa ja tuotannossa selviydytään yhdellä koneketjulla. Yrittäjät itse ovat muokanneet ja rakentaneet koneet olosuhteisiinsa sopiviksi. Esimerkiksi nostokoneeseen on rakennettu mekanismi, jonka avulla voidaan traktorista säätämällä vaihtaa tyhjä laatikko täyttyneen laatikon tilalle muutamassa sekunnissa. Katso Video

Kaikki työvaiheet tehdään automaattiohjausta hyödyntäen, jolloin ei jää käsittelemättömiä kaistaleita, eikä myöskään tule päällekkäistä lannoitusta tai kasvinsuojelua. Tämä parantaa laatua sekä säästää kustannuksia ja ympäristöä. Keväällä selvitään yhdellä ajokerralla, kun tandem-kylvönä katso (video) yhdellä ajokerralla kasvusto saadaan muokattua, lannoitettua ja kylvettyä penkkeihin. Menettely säästää työtä ja polttoainetta. Erittäin tärkeää viljelyn ja myös ympäristön kannalta on pellon elävän rakenteen säilyttäminen, kun peltoa tallataan mahdollisimman vähän.  Pakkaamossa käytetään kameralajittelijaa, jonka tiedoista saadaan kooste hukkaprosentista ja hylkäysperusteista. Tiedon perusteella muokataan viljelyprosessia tarpeen mukaan. Säilyvyyskokeen perusteella suunnitellaan satoerien pakkausjärjestys ja käyttötarkoitus.

Lohkojen ja rivien täsmällinen paikannus säästää työtä ja ravinteita sekä parantaa tuotteen laatua. Kuva Krista Eriksson.

Tietoa ja työn säästöä - pellolla ja toimistossa
Hästön tilalla Särkisalossa vihanneksia, mansikoita ja vadelmia viljelevien Janne ja Krista Erikssonin yrityksessä viljelyprosessien aikataulutus ja työn johtaminen ovat kriittisiä onnistumisen edellytyksiä. Suurin osa yrityksen marjoista, pavuista, pinaateista, persiljoista ja muista tuoreista vihanneksista myydään pakattuna K-ketjun myymälöissä ympäri Suomea. Tuoreuden takaamiseksi kylvöistä sadonkorjuuseen ja sadon käsittelyyn asti toimenpiteiden aikataulutuksen pitää onnistua tehokkaasti. RTK-korjaussignaalia käytetään lohkojen suunnittelusta, mittauksesta viljelytoimenpiteisiin saakka. Esimerkiksi mansikan istutuksessa ko. laite yhdistettynä traktorin automaattiohjaukseen vapauttaa traktorinkuljettajan työn laadun tarkkailuun.

Hästön tilalla on yli 100 kasvulohkoa. Eri kasveilla ja eri kasvuvaiheissa on erilaiset rytmit käyttää vettä ja ravinteita. Yrityksessä onkin vireillä maan kosteuden, ravinteiden ja lämpötilan mittausautomatiikka, jonka avulla saadaan mobiilisti käyttöön dataa kastelun ja lannoituksen optimoimiseksi. Näin voidaan säästää valvontatyötä ja samaan aikaan kohdentaa työtä ja ravinteita oikeille lohkoille oikeaan aikaan. Kertyvän mittaustiedon avulla voidaan jatkossa paremmin myös ennakoida toimenpiteitä. Mittaus- ja seuranta-analytiikka tulee tukemaan jatkossa yhä enemmän yrittäjän ja työnjohdon päätöksiä.
Pellon ja taloushallinnon välillä kulkee jatkossa yhä enemmän tietoa sähköisesti. Mansikan poiminnan ja punnituksen yhteydessä kertyvä tieto saadaan heti lohkokohtaisesti myynnin käyttöön.

Ekologisempaan suuntaan

Tuotantopanoksia voidaan optimoida, kun tiedetään ajantasaisesti kasvuston ravinteet ja kosteus. Sadon laatu ja tuotannon kannattavuus paranevat. Kuva Krista Eriksson.

 


Hästön ja Elon yrityksissä mietitään viljelyn ympäristövaikutuksia. Ravinteiden käytön tarkentaminen ja kastelun optimointi sekä pellon kasvukunnon ylläpito nähdään kestävän viljelyn edellytyksinä. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähentynyt. Osittain syynä ovat käytön rajoitukset, mutta myös mekaanisen torjunnan helpottuminen automaattiohjauksen ja tarkkojen rivivälien myötä. Katteiden ja tunneleiden käyttö vähentää tuholaistorjunnan tarvetta varhaisviljelyssä. Kasvinvuorottelu ja saneerauskasvit vähentävät kasvitauteja. Ajokertojen vähentäminen viljelytoimissa vähentää polttoaineiden tarvetta. Tuotevarastoissa ja sadon käsittelyssä pyritään vähitellen uusiutuvan energian käyttöön.

Tiedon ja kokemusten vaihtoa
Puutarhatuotanto avomaalla on vahvasti erikoistunutta. Monet yrittäjät etsivät lisää osaamista niin biologian kuin tekniikankin näkökulmista. Erikssonit osallistuvat SataVarMa-hankkeen mansikan tuotannon kehittämishankkeeseen, jonka kautta he ovat saaneet lisätietoa erityisesti mittausteknologian hyödyntämisestä. VihannesLaitilan yrittäjät kokoontuvat pellonpiennarpäiville vertailemaan tekemiään koekasvustoja ja rakentamiaan entistäkin toimivampia koneita ja menetelmiä.

Edelläkävijäviljelijät etsivät tietoa ulkomailta internetin välityksellä, messujen ja omien verkostojensa avulla. Tuotannolliselta tutkimukselta ja neuvonnalta odotetaan ”konkreettista apua viljelijöiden todellisten pullonkaulojen havainnoimiseen ja niihin soveltuvien, eniten satopotentiaalia määrällisesti ja laadullisesti kasvattavien, ratkaisujen löytämiseen. ”

Yrittäjillä olisi valmius kehittää toimintaansa vieläkin vahvemmin ympäristö ja kuluttajien toiveet huomioiden. Haasteeksi koettiin löytää riittävän konkreettiset, selkeästi tulkittavat mutta riittävän laaja-alaiset mittarit, joiden avulla yrittäjä voisi johtaa toimintaansa mahdollisimman kestäväksi.

Artikkelikuvassa Hästön tilan mansikkaviljelystä. Täsmälliset rivit on tehty RTK-korjaussignaalin avulla. Taustalla olevat tunneliviljelmät varmistavat sadon laadun ja kypsymisen ostajan haluamaan aikaan. Kuva Krista Eriksson.

Blogin kirjoittaja: Hilkka Halla, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu hilkka.halla@utu.fi, puh. 044-2937535.

Leave a Comment

*