Perheen ruoat omalta maatilalta keskellä kaupunkia

Perheen ruoat omalta maatilalta keskellä kaupunkia

Perheen ruoat omalta maatilalta keskellä kaupunkia

Toive viihtyisästä ympäristöstä, turvallisesta ja ekologisesta ruoasta sekä yhteisöllisyyden tarve kannustavat asukkaiden omiin viljelyratkaisuihin. Tutustuimme Hollannissa, miten samassa kaupunginosassa asuvat 200 perhettä pystyvät hoitamaan varsin omavaraista elintarviketuotantoa. Nämä perheet onnistuivat, koska toimintaan oli palkattu taitava viljelijä-yrittäjä-organisaattori.

Vastuu ja riskit selkeästi jaettu
Herenboeren perustuu kuluttajaperheiden sitoumukseen palkata ammattilainen viljely-yrittäjä ja hankkia tuotantoa varten tarvittavat pellot, rakennukset ja koneet (Consumer based community driven). Päätösvalta operatiivisesta viljelytoiminnasta on viljelijällä. Yhteisistä asioista, kuten jakeluketju, hinnoittelu tai hallin

Alkupääoma sitouttaa
Toiminnan aloittaminen vaatii pääomaa. Toimintaan mukaan lähteviltä perheiltä edellytettiin 2000 euron sijoitusta. Osakkaiden taloudellinen sitoutuminen on ehdotonta, jotta taloutta voidaan hallita. Julkisia tukielementtejä haluttiin käyttää mahdollisimman vähän, sillä niiden nähtiin rasittavan toimintaa. Yhteisöllä on vuokrapellollaan nyt 3000 hedelmäpuuta, 4 ha vihanneksia, 15 sikaa, 28 nautaa, 1000 kanaa ja tarvittavat rakennukset ja laitteet. Osakkailla ei ole työvelvollisuutta tilalla, mutta noin 20 % osakkaista silti työskentelee, vaikka palkkaa ei makseta. Esimerkiksi hedelmätarhan perustaminen oli suuri työponnistus, mutta hyvän organisoinnin johdosta työ onnistui tehokkaasti ja hyvin tuloksin.

Yrittäjän osaaminen on myytävä palvelu
Herenboeren esimerkki osoittaa, että kaupungistumisen myötä vastuullisesta lähiruoasta voisi syntyä palvelutuote. Puutarhayrittäjä voisi tarjota osaamisensa ja osakkaat osallistuvat taloudelliseen ja hallinnolliseen riskiin.  Osakkaista voi löytyä toimintaa vahvistavaa erityisosaamista. Mitä paremmin yrittäjä pystyisi toteuttamaan omistajien tavoitteita, sitä paremmin kaikkia osapuolia tyydyttävät sopimusehdot pystyttäisiin neuvottelemaan.

Hollannin tiheä asutus, suotuisat viljelyolosuhteet ja vahva puutarhatuotteiden kulttuuri – viljelyssä ja siirtomaakaupassa – helpottavat osallistavan lähiruoan tuottamista. Lyhyillä välimatkoilla löytyy volyymi, joka mahdollistaa tehokkaan tuotannon. Suomen olosuhteissa koko ruokavalion toteuttaminen samalla periaatteella olisi haastavampaa. Ehkä siksi meillä yleisempiä ovat kumppanuusmaatalouden muodot, joissa asiakas osallistuu viljelijän riskiin ostamalla osan sadosta etukäteen sopimukseen perustuen. (Community Supported Agriculture)

Kirjoittaja: Hilkka Halla, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu hilkka.halla@utu.fi

Kuvat: kuvituskuvia Pixabay.

 

 

Leave a Comment

*